Ohmin laki

Windesol - Tuuli- & aurinkovoima tietosanakirja

Yleistä

Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa kulkeva sähkövirta I on suoraan verrannollinen johtimen päiden väliseen jännitteeseen U. Toisin sanoen I = G*U, jossa verrannollisuuskerroin G on virrasta I, jännitteestä U ja ajasta riippumaton vakio. Tätä vakiota sanotaan johtimen konduktanssiksi.

Yleisemmin Ohmin laki kirjoitetaan kuitenkin muotoon U=R*I, jossa R = 1 / G. Konduktanssin käänteislukua R = 1 / G kutsutaan johtimen resistanssiksi.

Ohmin laki voidaan yleistää myös vaihtovirralle. Tällöin se saa muodon U=Z*I, missä Z on piirin impedanssi. Vaihtovirran tapauksessa U,Z ja I käsitetään kompleksiluvuiksi ja impedanssi riippuu virran taajuudesta.

Resistanssin yksikköä merkitään Ω:lla (ohmi, lausutaan "oomi"). Konduktanssin yksikkö on nimeltään siemens (lausutaan "siimens") ja sitä merkitään kirjaimella S. Yksiköille pätevät seuraavat muunnoskaavat:

Ω = [R] = [U] / [I] = V / A,

S = [G] = [I] / [U] = A / V ja

Ω = 1 / S.

Hyvä muistisääntö sähkötekniikan peruskaavoihin on sana PUIMURI -> P=UI U=RI ja M kirjain pois.